Ohjeet
Palstaviljely on hyötyharrastus, jolla on jopa mahdollista saavuttaa selkeää säästöä kauppalaskuun. On suositeltavaa, että otat palstaviljelystä pitkäaikaisen projektin itsellesi. Viljelyssä ei ole jaossa pikavoittoja, vaan omalla suunnitelmallisella puurtamisella pääsee pitkällä aikajanalla mieluiseen lopputulokseen.
Me tarjoamme harrastuksellesi perustan; maan, kevät- ja syysmuokkaukset sekä tuomme tarjolle tarvikkeet ja maksuttomat neuvot. Onnistuminen riippuu omasta aktiivisuudestasi.
Aluksi alueen valinta
Tarjoamme Lahdessa palstaviljelyä kahdeksalla eri alueella. Alueen valinnassa merkitystä voi olla omilla lähtökohdillasi kuten esimerkiksi alueen läheisyydellä tai sen saavutettavuudella. Monelle, varsinkin jo kokeneemmalle palstaviljelijälle merkitystä on myös alueen maatyypillä. Maalajilla on suuri vaikutus viljeltävien kasvien viihtyvyyteen. Palstaviljelyalueiden esittelyssä olemme avanneet aluekohtaisia maalajeja. Muista kuitenkin, että maanparannuksella voi vaikuttaa kasvien viihtyvyyteen.
Suunnittele
Suunnittelu on palstaviljelyssäkin hyödyksi. Erilaisia kasveja ja lajikkeita on runsaasti. On hyvä pohtia, mitkä ovat itselle mieluisia. Haluatko säilöä talven varalle vai haluatko tuoretta syötävää vain kesäajaksi. Osa kasveista vaatii toisia enemmän hoitoa, osa jopa esikasvatusta. Suosittelemme aloittamaan helpoilla kasveilla ja kokemuksen karttuessa siirtymään haastavempiin. Kasvata vuosittain niitä kasveja, joiden kanssa tiedät onnistuvasi ja kokeile vuosittain uusia.
Suunnittelulla voit hahmottaa palstasi tilankäyttöä. Eri kasveilla on erilainen kasvutilan tarve. Pohdi, millaisen määrän satoa tarvitset. Käytä koko palstan tila hyödyksi. Rikkakasveille ei kannata jättää kasvutilaa. Isoon tarpeeseen kykenemme yleensä järjestämään useamman palstan.
Kolme perustarvetta
Meidän mielestämme kasvien kolme tärkeintä perustarvetta ovat auringon valo ja -lämpö, vesi sekä ravinteet. Ilman jotain näistä ei kasvatus onnistu. Palstaviljelijän on varauduttava tekemään maanparannusta sekä tarjottava kasveille riittävästi vettä, etenkin viljelykauden alussa. Tasapainoiseen kasvuun vaaditaan oikeita, kasvikohtaisia ravinteita.
Puutarhakasvit ovat usein luonnonkasveja vaativampia sekä tarkempia maaperästä. Hyvässä maaperässä on paljon elämää ja kasvit saavat vettä sekä ravinteita. Huokoisessa maassa kasvien juuristo pääsee levittäytymään. Tätä huokoisuutta palstaviljelyalueillamme lisätään keväisellä maan jyrsinnällä.
Maanparannusaineita (mm. kalkki ja hiekka) sekä lannoitteita on suositeltavaa käyttää ennen jyrsintää. Sen yhteydessä ne sekoittuvat maahan noin 15-20 senttimetrin syvyydeltä. Istutuspenkkien tekoon on hyvä ryhtyä mahdollisimman pian kevät muokkauksen jälkeen. Maan ollessa kuohkeimmillaan on penkkien teko helppoa. Sade kovettaa jyrsityn maan pintaa ja näin istutuspenkkien teko vaatii enemmän käsityötä.
Lannoitus on kasvun perusta. Peruslannoitukseen suosittelemme käyttämään eloperäisiä lannoitteita, kuten kanan- tai hevosenlantaa. Lannoitteiden käytössä on oltava huolellinen, sillä liika lannoitus ei ole kasveille hyväksi. Kuolleet rikkaruohot, kompostimulta sekä ruohosilppu ovat myös hyviä lannoitteita. Teettämällä viljavuusanalyysin on mahdollista selvittää, mitä ravinteita maassa on ja mitä se tarvitsee.
Viikottaiset rutiinit
Hyvä sato edellyttää säännöllistä kasvien hoitoa. Kastelu on tärkeää etenkin kasvukauden alussa, kun juuret ovat vielä pienet sekä kuivina kausina. Kastelu on hyvä tehdä aamulla tai illalla. Keskipäivän paahteessa vesi haihtuu helposti, ennen imeytymistä maaperään. Kastelun määrää voi mahdollisesti vähentää katteiden tai biohiilen avulla, mutta niiden käyttö ei poista sitä kokonaan.
Palstan hoidossa eniten aikaa vaativa toimenpide on rikkakasvien poisto ja kitkentä. Kaikkialla maa sisältää valtavan pankin rikkakasvien siemeniä. Kun maata kaivetaan, käännetään ja harataan rikkakasvien siemeniä nousee pintaan itämään. Rikkakasvien poistoa on suositeltavaa ja helpointa tehdä niiden ollessa mahdollisimman pieniä. Aivan pienten rikkaruohojen poisto onnistuu haraamalla. Varo kuitenkin, että et haraa istuttamiasi kasveja. Tästä syystä on hyvä opetella tunnistamaan myös yleisimmät rikkakasvit. Rikkaruohot on ehdottomasti poistettava ennen kukintaa tai siementen muodostumista. Rikkaruohot on hyvä poistaa juurineen. Voit kasata poistamasi rikkakasvit palstasi reunalle. Aurinko kuivattaa ne ja voit kierrättää ne myöhemmin lannoitteeksi. Rikkaruohojen kasvua voi estää tai hidastaa erilaisilla valoa läpäisemättömillä katteilla. Kuten oljella tai hakkeella.
Sadon keruuta
Kasvien alkukauden kasvua voi vauhdittaa erilaisilla kasvuharsoilla sekä tietenkin oikeanlaisella lannoituksella ja kastelulla. Myös tunnelikasvuhuoneita on mahdollista käyttää, kunhan huolehtii niiden poistamisesta.
Muista, että monet kasvit tarvitsevat jossain vaiheessa kasvukautta tukea. Muutoin niiden varret saattavat katkeilla ja sato epäonnistua. Tukia voi rakennella oksista tai puurakennelmina. Nämä tulee kuitenkin purkaa sadon keräämisen jälkeen.
Sadon keruussa syntyvä kasvijäte, kasvustojen varret tai muut sellaiset on hyvä jättää omalle palstalle. Syksyn maanmuokkauksen yhteydessä ne kääntyvät maan sisään ja kompostoituvat sielä. Näin niiden ravinteet kiertävät takaisin käyttöön seuraavalle kasvukaudelle.
Palstan talvehtiminen
Palsta on saatettava talvikuntoon syyskuun loppuun mennessä. Tällöin kaikki rakennetut rakenteet tulee olla purettuna ja kuljetettuna pois palstalta. Palstoilla ei ole sallittua talvisäilyttää tarvikkeita. Myös muovi ja harsojäte tulee olla toimitettuna asianmukaiseen jätteenkeräykseen. Satoa on vuosittain mahdollista kerätä viikon 41 loppuun saakka. Sen jälkeen palstat käännetään ja maan osalta talvikausi alkaa.
Ohjelinkkejä
Martat ovat koonneet varsin kattavan sivuston puutarhan ja palstojen perustamiseen sekä hoitoon. Suosittelemme tutustumista. Sivustoon pääset tästä linkistä.
